*

JokuMuu

Harmaa talous parantaa kilpailukykyä

Harmaa talous ei suinkaan heikennä yritysten kilpailukykyä, se parantaa sitä. Se tarkoittaa kuitenkin sitä että kilpailussa ei oteta huomioon jukisen sektorin kuluja, toisin sanoen harmaa talous ei kata välttämättömiä julkisen talouden menoja.

Harmaassa taloudessa on kuitenkin yksi etu normaaliin talouteen nähden, se on sen joustavuus. Harmaa talous pystyy joustamaan markkinatalouden tilanteen mukaan. Jos yrityksen kilpailutilanne heikkenee, niin harmaa talous pystyy sopeutumaan siihen ja jatkamaan toimintaansa, koska työehtosopimukset eivät sido, kun taas normaali talous joutuu lopettamaan toimintansa ja laittamaan väkensä kortistoon.

Tänä päivänä meidän taloutemme on eräänlainen sekatalous, jossa harmaa talous on sekaoittunut normaaliin talouteen, mahdollistaen sen toiminnan vaikeissa kilpailuolosuhteissa. Kun ajat kovenevat, harmaa talous muodostaa sen joustovaran. Kun palkoissa pitäisi joustaa niin harmaan taliuden osuus on se mikä joustaa.  Jos joustoja tarvitaan enemmän kuin mihin harmaalla taloudella on varaa, niin entistä enemmän normaalia taloutta korvautuu harmaalla taloudella.

Tällä hetkellä on meneillään tehokas kamppainja harmaan talouden kitkemiseksi. Kaikki työntekijät merkitään veronumeroilla. Tällä tavalla verottaja uskoo pääsevänsä käsiksi harmaan talouden työntekijöiden palkkapussille julkisen talouden rahoituksen varmistamiseksi.

Saa nähdä miten käy. Tämä harmaan talouden kitemisen tarkoitus on tietenkin hyvä. Halutaan että valtion verotulot kasvaisivat ja että muista lakisääteisistä maksuista huolehdittaisiin lain edellyttämällä tavalla.

Minä epäilen että tulee käymään toisin kuin mitä on tarkoitus. Kun harmaan talouden muodostama joustovara katoaa, yha enemmän yrityksiä joutuu kriittiselle polulle, Niiden on joko vähennettävä toimintaansa tai toiminta loppuu vararikon kautta. Se merkitsee sitä että entistä enemmän myös yritysten "laillisista"  työntekijöistä joutuu kortistoon ja valtion verotulot entisestään pienenevät, samalla kuin valtion menot kasvavat.

Harmaan talouden työpaikkojen katoaminen ei sinänsä kasvata valtion menoja, koska nämä työntekijät eivät asetu kortiston luukulle, tai, he ovat siellä jokatapauuksessa. Pahinta harmaan talouden hävittämisessä valtion kannalta on se että yrittämisen kannattavuus katoaa harmaan talouden katoamisen myötä ja samalla yrittäminenkin lakkaa, tai siirtyy johonkin muuhun maahan.

Parempi tapa taistella harmaata taloutta vastaan olisikin minusta rehellisen talouden joustovaran kasvattaminen, niin että se söisi vähitellen harmaata taloutta, veisi siltä toimintaedellytyksiä.  Varnaa on että myös harmaan talouden työntekijät haluaisivat työskennellä laillisesti ja maksaa veronsa, jos se vain olisi mahdollista, jos työtä vain olisi saatavissa.

Saa nähdä miten tääsä tulee käymään?

Veikkaan että ei tässä hyvin tule käymään, tilanteessa jossa taloutta ollaan jo muutenkin alas ajamassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

ulf fallenius

Ei kyllä laillinenkaan talous katta julkistalouden menoja kuin konkurssi on päivän sana ja maksamattomat verot jotka uhkaa nousta tänä vuonna jopa 8 miljardiin euroon.Suomen yritysmaailma on niin kovan paineen alla kun ay liike ei suostu hintakilpailuun vaan ja ainoastaan yrittäjä sen joutuu kärsimään.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Minä epäilen että tulee käymään toisin kuin mitä on tarkoitus. Kun harmaan talouden muodostama joustovara katoaa, yha enemmän yrityksiä joutuu kriittiselle polulle, Niiden on joko vähennettävä toimintaansa tai toiminta loppuu vararikon kautta. Se merkitsee sitä että entistä enemmän myös yritysten "laillisista" työntekijöistä joutuu kortistoon ja valtion verotulot entisestään pienenevät, samalla kuin valtion menot kasvavat."

Uskalletaan olettaa, että jokaisella alalla, jossa harmaata taloutta esiintyy, on myöskin rehellisiä yrityksiä.

Harmaan talouden kitkeminen vapauttaa aina markkinaosuutta, joka siirtyy rehellisen yrityksen käyttöön. Toisinsanoen tervehdyttää markkinoita, ja lisää yhteiskunnan asettamien velvoitteiden toteutumisen.

Harmaa rikollistalous toimii samalla alalla toimivan yritystoiminnan vastaisesti, että yhteiskunnan vastaisesti.

On tietenkin olemassa monen tason harmaata taloutta.

Tekisi mieleni avata keskusteluaihe, miksi torikaupassa ei käytetä kassakoneita, jotka tulostavat kuitin.

Voidaan kysyä, onko torikauppa laillistettua talousrikollisuutta?

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Hyvää pohdiskelua. Osin varmaan pitää myös paikkansa. Tämä herättää kuitenkin minussa yhden suuren kysymyksen:

Miksi kilpailukyky on niin tärkeä asia, että sen vuoksi pitäisi luopua hyvinvoinnista, moraalista ja yhteispelistä?

Töitä. Tämähän se on usein se perustelu. Mutta mitä se työnteko oikeastaan on tänä päivänä? Melkein kaikki työnteko on turhanpäiväistä puuhastelua tai sen tukitoimintaa.

Kaivoksessa louhitaan malmia. Malmi jalostetaan teräkseksi. Teräksestä valmistetaan profiileja, levyjä ja putkia. Insinööri sovittaa teräsputket uusimpaan metsäkoneeseen. Kone kaataa ja karsii rungot. Puu jauhetaan möyhöksi ja keitetään sellu. Valtavat paperikoneet työstävät sellusta hienoa kiiltäväpintaista aikakausilehtipaperia, joka viimeistellään kemianteollisuuden uusimmilla innovaatioilla. Painokoneenkäyttäjät seuraavat silmä kovana, että journalistien teksti tulostuu niinkuin taittajat ja graafikot ovat huolella suunnitelleet. Postinkantaja lastaa olkalaukkuunsa niin paljon paperia kuin jaksaa ja kipuaa hissittömän talon ylimpään kerrokseen, jossa palomääräykset täyttävä äänieristetty postiluukku kolahtaa ja asukas saa luettavakseen uuden Seiskan, joka kertoo että Nykänen on alkanut dokaamaan.

Arvo Kuusela

"Miksi kilpailukyky on niin tärkeä asia, että sen vuoksi pitäisi luopua hyvinvoinnista, moraalista ja yhteispelistä?"

Kilpailukyky on sellainen asia että jos sitä ei ole niin silloin hyvinvoinnista luopuminen tulee eteen tavalla tai toisella. Tosin, ei kilpailukyky suinkaan takaa hyvinvointia, se takaa vain sen tason säilyttämisen mikä sillä kilpailukyvyllä on saavutettu. Jos kilpailukykyä menetetään niin se merkitsee hyvinvoinnista luopumista, jos saadaan jostain lisää kilpailukykyä niin se merkitsee sitä että hyvinvointia on mahdollista kasvattaa.

Moraali ja yhteispeli ovat sitten eri juttuja. Niilläkin saavutetaan kilpailukykyä, mutta ne vaativat aina myös omasta edusta luopumista, siis kilpailukyvyllä saavutetusta hyvinvoinnista luopumista toisten hyväksi. Kokonaisuuden kannalta moraali ja yhteispeli ovat hyvinvointia lisääviä asioita.

"Töitä. Tämähän se on usein se perustelu. Mutta mitä se työnteko oikeastaan on tänä päivänä? Melkein kaikki työnteko on turhanpäiväistä puuhastelua tai sen tukitoimintaa.

ja asukas saa luettavakseen uuden Seiskan, joka kertoo että Nykänen on alkanut dokaamaan."

Kerrassaan mainiota pohdiskelua. Hyvä juttu. Sai minut hyvälle tuulelle.
Tällaisista asioistako tämä meidän "hyvinvointimme" sitten loppupeleissä kuitenkin koostuu? :)

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Sitä kilpailukykyä hoetaan nykyään niin paljon, ettei kukaan enää kehtaa edes kysyä mistä kilpaillaan. Entäpä jos koko kilpailu onkin kuin keisarin vaatteet, sitä ei edes ole?

Tai vielä pahempaa, jospa kilpailemme kyvystä kilpailla juoksukisassa väärään suuntaan?

Mielestäni meidän, vauraiden länsimaisten ihmisten, puuhastelu on sympaattista ja mukavaa seurattavaa. Jotain lapsenkaltaista intoa puhkuen kaikki pitävät omaa työtään äärettömän tärkeänä. No sitähän se itse kullekin on, mutta harva tekee jotain koko yhteiskunnan kannalta välttämätöntä.

Työnteon välttämättömyys on usein välineellistä välttämättömyyttä. "Tämä" on tehtävä, muuten "tuo" ei toteudu.

Arvo Kuusela

Tässä sinun filosofisessa pohdiskelussa on paljonkin perää.
Uskallanpa olettaa että siellä on totuus takana. :)

Mutta tämä meidän taloudellinen nykypäivän todellisuutemme ei perustu tälle fiosofialle, vaan se perustuu sille valheelle jonka paljastat filosofiassasi.

Siinä olen nyt kahden vaiheilla että kumpaa polkua lähtisin seuraamaan, filosofista totuuden etsintää, vaiko sitä käytännön ohjekirjaa jota tämä meidän maailma noudatta, mutta taitaa olla niin että persoonallisuus pitää jakaa kahtia. Sillä kyllä tämä nykypäivän arki"todellisuus" on sen verran vakava juttu sekin, että ei sitä noin vain sovi unohtaa. :)

Johan Lom

Tämä oli hyvä avaus!

Harmaalla taloudella on monasti omat markkinansa, joita ei ilman harmaata taloutta olisi lainkaan, jolloin siis harmaan talouden pois kitkeminen siltä osin vain alentaisi elintasoamme ja taloudellista toimeliaisuutta.

Kuten joku yllä jo totesikin, torikauppa on eräänlaista harmaata taloutta, samoin viime aikoina yleistyneet "ravintolapäivät", y.m.

Näinä aikoina olisi parempi keskittyä pohtimaan sitä kuinka taloudellista toimeliaisuutta kansantaloudessa voidaan lisätä, ei sitä kuinka sitä voidaan kitkeä pois.

Kuten blogistikin rivien välistä toteaa, olisi hyvin suotavaa, että kaikki talous muuttuisi luonteeltaan lähemmäksi harmaata taloutta ja sen sisältämiä lainalaisuuksia. Vasta silloin lähenisimme todellista markkkinataloutta, mikä puolestaan pystyy parhaiten vastaamaan ihmisten tarpeista ja toimeeentulosta.

Arvo Kuusela

"Kuten blogistikin rivien välistä toteaa, olisi hyvin suotavaa, että kaikki talous muuttuisi luonteeltaan lähemmäksi harmaata taloutta ja sen sisältämiä lainalaisuuksia. Vasta silloin lähenisimme todellista markkkinataloutta, mikä puolestaan pystyy parhaiten vastaamaan ihmisten tarpeista ja toimeeentulosta."

Tuossa oli hyvin ilmaistu se asia mitä oikeastaan olen ajanut takaa, siis tarkoittanut, mutta en ole oikein osannut sitä kiteyttää.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Kreikan harmaan talouden hedelmistä mekin olemme saaneet jo hiukan esimakua...

Olli Polli

Todellisuudessa harmaatalous ei saanut aikaan Kreikka-kaaosta, vaan sosiaalidemokraattinen idiotismi, joka ei pystynyt elämään harmaatataloutta huomioiden.

Kansalaistottelemattomuus on hyväksyttävää, jos johtajat näyttää mallia ?

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Kreikkaa ei olisi tarvinut lähteä tukemaan alunperinkään- Kreikkahan liittyi virheellisin talousluvuin EU:hun. Ja Kreikassa on neuvokkuutta kun kansalainen kiertää veroja ja tuon veronkierto johtuu juuri johtajien korruptiosta.
Korruptio ja harmaa talous kulkevat monta kertaa käsi kädessä rikollisuutta unohtamatta ja kaikki nämä ovat omiaan vähentämään verotuloja...

Olli Polli

Kreikan tukemisen takana täytyy olla suurempia kuvioita. Drakmaan paluu heti alussa olisi tehnyt Kreikan ja kreikkalaisten elämän siedettäväksi, tietysti devalvaation jälkeen. 600 miljardia Sveitsistä olisi kotiutunut rivakasti ja lisännyt liikettä talouteen ja samalla olisi korjautunut "kilpailukyky"-ongelma turismissa ja maataloustuotannossa. Näistä kahdesta Kreikka tekee valuuttaa.

Nyt näyttäisi siltä että "taistelu" Kreikan maaperässä lepäävistä rikkauksista käy kuumana. EU, USA vai Venäjä/Kiina, kuka voittaa aika näyttää... kreikkalaisille jää ainoaksi mahdollisuudesi katsella vierestä, kiitos PASOk-Papandreou dynastian.

Arvo Kuusela

Kreikkaahan ei lähdetty pelastamaan Kreikan tai kreikkalaisten takia, vaan Kreikan velkojien pelastamiseksi ja kansainvälisen laman estämiseksi.

Re että tämä pelastaminen tapahtui juuri Kreikkaa tukemalla, eikä esimerkiksi suoralla pankkituella, kuten vaikkapa Bjorn Wahlroos olisi tehnyt, on sitten sitä eurooppalaista politiikkaa jolle on omat selityksensä.

Motiivit maailmantalouden pelastamiseen juuri Kreikkaa tukemalla liittynevät haluun yhtenäistää Eurooppalaisia talouksia. Kreikkaa tukemalla voitiin mm. vaikuttaa siihen että Kreikan olisi pakko muuttaa omia käytäntöjään enemmän Eurooppalaisiksi.

.

Johanna Fredriksson

Parantaa kenen kilpailukykyä?

Harmaatalous kilpailee epärehellisin keinoin rehellisen yrittäjän (talouden) kanssa ja saa siitä kilpailuetua. Harmaatalous tappaa rehellisen talouden ja aiheuttaa konkursseja rehellisissä yrityksissä. Siksi harmaatalous menestyy vaikka muuten toimii tehottomammin. Kun rehelliset yritykset kaatuvat jää jäljelle vain harmaatalous. Tämä on jo Kreikassa nähty.

Johan Lom

Veroparatiiseissa ei harjoiteta harmaata taloutta. Nyt persutkin ovat esittäneet, että pienyritysten veroprosentti alennettaisiin nollaan. Jos näin tehtäisiin kaikkien yritysten kohdalla, ei Suomessakaan olisi harmaata taoutta. Tai sitten kaikki yritystoiminta olisi sitä. Mutta kansantalous kukoistaisi.

ulf fallenius

Kyllä Kreikkassa on myös toinen syy harmaaseen talouteen ja se on se että joka ikinen valtion virkamies ja politiikko on ollut täysin korruptoitunut ja jatkuvasti lisäneet omaa etua kaikkessa.Sellaiseen epärehelliseen järjestelmään ei löydy mielenkiintoa maksaa cenntiäkään veroja ja uskon että jos Suomessa olisi virkamiesten korruptio samaa luokkaa niin veroja ei täälläkään vapaehtoisesti maksettaisi niin hyvin kuin nyt.Tehokkain keino päästä harmaasta taloudesta on poistaa lähes kaikki kilpailu ja hyväksyä se kallein tarjous koska Suomen kulut kaikkessa maailman huippuluokkaa.Tämä myös vaatisi toimiluvan joka ikiseen yritykseen ja tiukkaa säänestelyä ja valvontaa ja voin luvata että tälläinen ei tapahdu vaan päinvastoin kilpailu lisäntyy ja viimeisetkin luvanvaraisuudet ja säänestellyt lopetetaan ja siirymme kohti suurempaa harmaata taloutta ja pätkä että vuokratyöläisiä ja omalla verokortilla toimivia yrittäjiä on se tulevaisuus mihin pyritään ja on jo siihen jouduttukin.Ei palaa sosialismi eikä turvatyöpaikkat vaan vapaa kilpaillu on päivän sana ja yhteiskunta ja hyvinvointi senkuin rapantuu mutta joku sentään voi jopa rikastuakin. On muuten globaallinen ilmiö kaikken lisäksi tämä ääretön kilpailu ilman sääntöjä ja velvollisuuksia sillähän Kiina on valloittanut jo koko maailman.Ei auta itku markinoilla ja vahvat pärjää ja heikkot sortuu.

Toimituksen poiminnat