Miten hallitus voi vaikuttaa kauppataseen vajaukseen?

"Voimme porukalla ihmetellä miksi hyväksymme ylihinnoittelun Suomessa?

Rakenteet eivät ole kohdallaan, mistä aloitamme purkamisen?"

Ulkomailta tuotavien tavaroiden osalta ei auta mikään, sieltä tuotu tavara maksaa mitä maksaa. Jos kaupan rattaisiin jää liikaa tuotteen hinnasta niin suomalaiset saavat syyttää siitä itseään ja kulutustottumuksiaan, mitäs ostavat Prismasta ja Citymarketista, Lidl:stä saisi useimmat jokapäiväiset hyödykkeet paljon halvemmalla.

Kotimaisten tuotteiden hintaan ja sitä kautta niden kysyntään, sen sijaan voidaan vaikutta kotimaisin toimin, tosin, en usko että valtiovalta voi toimijana tehdä tässäkään asiassa paljonkan. Myöskin on turha vierittää vastuuta kuluttajien niskoille. Kuluttajat ostavat mitä ostavat ja mistä itse haluavat, halvalla tai kalliilla, ne valitsevat itse. Jos kuluttaja haluaa ostaa Prismasta kalliilla mieluimmin kun Lidl:tä halvalla niin valtio ei voi puuttua asiaan. Kuluttajaa ei voi myöskään velvoittaa ostamaan kotimaista, tai ostamaan luomua tai ostamaan terveellistä. Tämän varaan ei voi laskea.

Jotta kotimaisten tuotteiden kysyntää saataisiin nostettua niin paras keino sen aikaansaamiseksi olisi joko laadun parantaminen tai hintojen halventaminen tai mieluimmin molemat. Laatu paranee tekemällä enemmän töitä tuotettua yksikköä kohti, se taas puolestan nostaa hintaa. Ainoaksi keinoksi kotimaisten tuotteiden kysynnän parantamiseksi kotimassa ja ulkomailla jää hintojen alentaminen ja se puolestaan saadan aikaan vain tinkimällä työvoimakustannuksissa, palkoissa.

Tosin, onhan muitakin hintoihin vaikuttavia tekijäitä kuin työ, kuten energia. Mutta energiaakin voidaan tuottaa kotimaisella työllä, esimerkiksi turvevoimaloissa ja jätepuuta käyttävissä voimaloissa. sekä tuulivoimalla, vesivoimalla biovoimalla ja muilla kotimasilla raaka-aineilla. Ulkoa tuodun polttoaineen raaka-aineen hintaan ei voida Suomen työvoimakustannuksilla vaikuttaa, mutta raaka-aineen hinta lopputuotteen hinnasta on kuitenkin aika pieni, kun ottaa huomioon jalostuskustannusten lisäksi, ja kuljetuskustannusten kisäksi, jotka jäävät siis kotimaahan, myös polttoainevero, joka lihottaa valtion kirstun lisäksi suurta suomalaisten byrokraattien joukkoa.

.

"Ja kuten tiedät,elämme palkkakilpailussa ja kilpailijalla on palkka 200€ kuukaudessa..tiputetaanko siihen?"

Kuten tiedät, niin ihmeellistä kuin se onkin, maassamme on yhä yritytoimntaa ja työtä vaikka kilpailijan työntekijöiden palkka on mitä on. Onko se nyt se 200€, tai enemmän, tai vähemän, en ala tätä asiaa tarkistaman enkä siitä kiistelemään. Kukin kilpailee maailmanmarkkinoilla omilla edellyttyksillään.

Kun kukin kilpailee maailmanmarkkinoilla omilla edellytyksillään maksaen työntekijöilleen sitä palkkaa mihin pystyy, tai mitä vaaditan, niin kilpailukyky sillä palkkatasolla mitataan markkinoilla joka kerta. Jos tuotteet eivät mene kaupaksi, niin tuotteet ovat kilpailukyvyttämiä ja kustannukset ovat liian korkeita. Jos tuotteet menevät kaupaksi niin siinä tapauksessa työntekijöiden palkkataso on joko sopiva tai liian alhainen. Jos työntekijöiden palkkataso on lian alhainen, niin erotus jää työnantajalle ja siitä muodostuu pääomaa, jolla voidaan aikaansaada uusia työpaikkoja. Jos tuotanto on kannattavaa niin tämä on todennäköistä, muussa tapauksessa työpaikat vähenevät.

Ne tuotteet joita Suomassa kannattaa tuottaa tällä vallitsevalla palkkatasolla osoittavat että niiden tuotteiden osalta palkkataso on sopiva. Jos tuotanto supistuu tai siirtyy muualle, niin se osoittaa sen että palkkataso ei ole kohdallaan, se on liian korkea niihin toimintaedellytyksiin nähden joita Suomessa muuten on.

Mikäli Suomessa palkkataso on sopiva, ei liian korkea, niin se tarkoittaa sitä että sijoitetuille pääomille kertyy tuottoa, mikä tarkoittaa lisää pääomia ja hyviä sijoitusmahdollisuuksia pääomalle, mikä merkitsee lisää pääomia, uusia investointeja, uusia työpaikkoja. Mikäli palkkataso Suomessa on liian korkeä, niin se merkitsee pieneneviä tuottoja, pieneneviä pääomia ja sijoitusten vähenemist ja pääomien siirtymistä muille markkinoille.

Suomalaisten työntekijöiden ja työntekijäjärjestöjen pitäisi pikkuhiljaa tämä asia ymmärtää, suomalaisten työpaikat ovat ammattiyhdistysliikkeiden päätösten varassa. Minäkin sen ymmärrän, vaikka olenkin työväenaatteen kannattaja periaatteessa ja käytänössä ja jo kahdessa viimeisessä peräkkäisessä vaaleissa sosialidemokraattia äänestänyt.